Veljekset kuin ilvekset

Pikkuhiljaa alkaa elämä tasaantumaan kahden kollin taloudessa. Melko kivuttomasti sopeutuminen tuntui lopulta tapahtuvan.

Sunnuntaina tilanne ei näyttänyt yhtä aurinkoiselta. Puolitoistakiloinen uusi tulokas ei päässyt edes kuljetusboxista ulos ja silti onnistui sähinällään pelottamaan Hyssen tärinäkuntoon. Loppuilta olikin yhtä puhistelua ja hampaiden näyttöä. Vaikka turvaväli olisi ollut huoneen mittainen, Hysse jaksoi murista, äristä ja sihistä koko illan, ”Viekää se poisssss!”.

Ei auttanut vanhuksen valitus, maanantaiaamuna sängystä pomppasi tarmokas pikku-mau jolloin eteisessä yön yli mököttänyt Hysse pääsi jälleen näyttämään hammasrivistöään. Kun murina ei päivän kuluessa tuntunut loiventuva, eikä Hysse ilman tunteenpurkauksia millään päästänyt Flippiä lähietäisyydellekään, suljin iltapäivällä kollit eri huoneisiin ja kipaisin eläinkaupasta Feliwayn pistorasiaan tökättävän feromoni-haihduttimen. Ei kai siitä haittakaan voisi olla.

Oliko sitten feromonit vai Hyssen varovainen luovuttaminen tilanteen suhteen, mutta tiistaina sähinää tuli enää harvoin ja murinaakin vain ajoittain. Päivän myötä kollit lähestyivät toisiaan yhä enemmän ja Hyssekin vaikutti tajuavan ettei tämä ADHD-pentu välttämättä niin paha olekaan. Molemmat kollit ottivat myös reippaat 4-5 tunnin päiväunet, eli jotain rauhankaltaista oli ilmassa. Edelleen murinaa tuli Hysseltä erityisesti minun ollessa lähellä.  Melko luonnollinen reaktio, koska herra on minuun leimaantunut ja tottahan se risoo jos mamma huomio tuollaisen hosottavan rääpäleen. Illalla otettiin myös ensimmäiset hippaleikit ennen unille menoa.

Liian varhain keskiviikkoaamuna Flippi päätti herättää meidän pahanteolla, eli jatkoi siitä mihin illalla jäi – johtojen rankaisuun. Kaikki ohuet ja näppärästi pöytätasoilla olevat johdot, kuten kännykälaturipiuha tai herätysvalon radioantenni, ovat rääpäleen mielestä parasta purentamateriaalia. Luonnollisesti niitä pitää myös räpeltää mahdollisimman kovaäänisesti. Muun talouden ohessa Hyssein heräsi tohotusääniin ja tuli katsomaan. Pieni-mau yllätti vanhan herran puskemalla tätä onnellisesti jälleennäkemisen ilosta kylkeen, josta hellyyden kohde oli täysin häkeltynyt eikä tajunnut edes murista! Hetken päästä sitten kipaistiinkin melkoisella vauhdilla uudet hippaleikit ympäri kämppää, välillä toinen edellä ja sitten vaihto. Päivällä nukuttiin oikein pitkät unet.

Eli vahvasti näyttää ja tuntuu siltä että halutessaan henkilökunta pääsisi kotoa pois vapunviettoon tai ainakin iltapäiväksi vapputukan laittoon. Saas nyt nähdä raskiiko näitä heti hyljätä. Alapuolella vielä uuden tulokkaan poseerausnäyte eiliseltä.

Aika kamalan likaiset ikkunat täällä!

Maailman rohkein kissa

Jos yli kolme kertaa kokoisesi lihaksikas otus olisi sähissyt ja murissut sinulle koko päivän ja ei olisi antanut mitään merkkiä siitä, että suostuisi yhteistyöhön, menisitkö ihan pokkana sen lähelle, vaikka se varoittaisi sähisemällä ja murisemalla uudestaan?

Flippi menisi. Flippi on maailman rohkein kissa.

Kyllä ne kohta toisiinsa tottuvat.

Flippi on kotona!

Kävimme tänään hakemassa Flipin meille. Hysse on hieman ihmeissään, ja sähisee sekä murisee.

Flippi olisi varovaisen kiinnostunut, mutta Hysse on edelleen erittäin epäluuloinen. Hysse-parkaa jännitti niin paljon, että aikansa muristuaan meinasi tulla jännälaatoitus, mutta ei sitten lopulta tullut.

Nyt Flippi nukkuu tyytyväisenä Saijan jalkojen päällä ja on olosuhteisiin nähden aika rauhallinen. Samaan aikaan toisaalla Hysse ahtaa ruokaa naamariin. Kyllä tämä tästä tasoittuu.

Flippi ensimmäistä päivää kotona

Arkipäivä kissan kanssa

Ennen kuin tuo Hysse-roikale tuli taloon, en oikeastaan tiennyt, millainen on tavallinen arkipäivä kissataloudessa. Paljastetaanpa tämä niille harvoille, jotka eivät ole hommanneet kissaa.

Aamulla kello soi ja ensin heräävä (useimmiten Saija) nousee ylös. Heti, kun Hysse huomaa, että joku lähtee sängystä, Hysse loikkaa kahdella isolla loikalla tornistaan sängynreunan kautta kirjastoon (=ahdas halli, jolla on hienompi nimi) keskelle lattiaa tai vessaan pesukoneen päälle tuijottamaan aamutoimien tekoa. Jokseenkin niillä sijoillaan Hysse on siihen asti, kun molemmat ovat lähteneet töihin.

Joskus aamutoimien yhteydessä saa juoda hanasta.

http://vimeo.com/moogaloop.swf?clip_id=1041996&server=vimeo.com&show_title=1&show_byline=1&show_portrait=0&color=00ADEF&fullscreen=1

Kun palataan töistä, on vain kaksi vaihtoehtoa kissan sijainnille. Kissa on joko mönkinyt sänkyyn peiton alle, jossa nukkuu tyytyväisenä tai on innokkaana odottamassa kirjastossa, josta näkee etuovelle. Jos Hysse on kirjastossa, se tulee keskilattialle paksulle matolle, venyttelee, tassuttaa mattoa muutaman kerran ja kellahtaa selälleen odottamaan rapsutusta.

A-haa! Täällä joku piilottelee tyytyväisenä.

Hysse leikkii kuollutta

Tämän jälkeen alkaa normaali iltarutiini, joka koostuu pääasiassa tuijottamisesta. Jos toinen katsoo televisiota, TV:n katsojaa tuijotetaan lattialta tai olohuoneen tornista.

Jos ollaan tietokoneella, tuijotus on helpointa tehdä jommankumman monitorin takaa, koska monitorit hohkaavat lämmintä.

Friday Night Showdown

Jossain vaiheessa tuijotus alkaa käydä painostavaksi, ja on aika leikkiä. Jokseenkin aina leikkiminen tapahtuu viuhkalla, joka on Hyssen kestohitti. Vaikka viuhka olisi kuinka puhki pureskeltu, ja siitä olisi jäljellä vain keppi ja muutaman sentin töyhtö höyheniä, se on maailman kiinnostavin lelu.

Jos joku menee keittiöön, tuijotusta on tapana harrastaa kirjaston pehmeältä matolta, koska keskeltä kirjastoa näkee mahdollisimman moneen paikkaan.

Tuijottaminen aiheuttaa isäntäväessä spontaaneja naurunpuuskia, joita en ainakaan itse ymmärrä. Onneksi ei tarvitse ymmärtääkään, mikä minua siinä huvittaa niin paljon.

Tuijotus

Iltakahdeksan maissa tuijotus ja leikkiminen käy niin raskaaksi, että on aika ottaa unet olohuoneen tornissa.

Joskus tuijottaminen ei huvita ja se korvataan mököttämisellä selin ja ikkunasta ulos tuijottamisella.

Hysse mököttää.

Unilta herätään parin tunnin päästä ja palataan normaaliin iltatuijotusrutiiniin.

Kun on nukkumaanmenoaika, Hysse menee joko kannettuna tai vapaaehtoisesti makuuhuoneen torniin, josta lähes joka kerta on aivan pakko lähteä karkuun vähän ajan päästä kahdella isolla loikalla. Kun isäntäväki on sammuttanut valot, on hyvä aika saada iltahepuli ja juosta ympäri kämppää päättömästi. Kello yhden aikaan yöllä kovaa ääntä pitävä muovinen pallohyrrälelu saa melkoista rankaisua.

Sitten noin kahdeksan tuntia unia ja kaksi isoa loikkaa ja päivä alkaa taas alusta uudestaan. Mainiota elämää.