Hyvää vappua!

Kitteh camouflage

Veljekset kuin ilvekset

Pikkuhiljaa alkaa elämä tasaantumaan kahden kollin taloudessa. Melko kivuttomasti sopeutuminen tuntui lopulta tapahtuvan.

Sunnuntaina tilanne ei näyttänyt yhtä aurinkoiselta. Puolitoistakiloinen uusi tulokas ei päässyt edes kuljetusboxista ulos ja silti onnistui sähinällään pelottamaan Hyssen tärinäkuntoon. Loppuilta olikin yhtä puhistelua ja hampaiden näyttöä. Vaikka turvaväli olisi ollut huoneen mittainen, Hysse jaksoi murista, äristä ja sihistä koko illan, ”Viekää se poisssss!”.

Ei auttanut vanhuksen valitus, maanantaiaamuna sängystä pomppasi tarmokas pikku-mau jolloin eteisessä yön yli mököttänyt Hysse pääsi jälleen näyttämään hammasrivistöään. Kun murina ei päivän kuluessa tuntunut loiventuva, eikä Hysse ilman tunteenpurkauksia millään päästänyt Flippiä lähietäisyydellekään, suljin iltapäivällä kollit eri huoneisiin ja kipaisin eläinkaupasta Feliwayn pistorasiaan tökättävän feromoni-haihduttimen. Ei kai siitä haittakaan voisi olla.

Oliko sitten feromonit vai Hyssen varovainen luovuttaminen tilanteen suhteen, mutta tiistaina sähinää tuli enää harvoin ja murinaakin vain ajoittain. Päivän myötä kollit lähestyivät toisiaan yhä enemmän ja Hyssekin vaikutti tajuavan ettei tämä ADHD-pentu välttämättä niin paha olekaan. Molemmat kollit ottivat myös reippaat 4-5 tunnin päiväunet, eli jotain rauhankaltaista oli ilmassa. Edelleen murinaa tuli Hysseltä erityisesti minun ollessa lähellä.  Melko luonnollinen reaktio, koska herra on minuun leimaantunut ja tottahan se risoo jos mamma huomio tuollaisen hosottavan rääpäleen. Illalla otettiin myös ensimmäiset hippaleikit ennen unille menoa.

Liian varhain keskiviikkoaamuna Flippi päätti herättää meidän pahanteolla, eli jatkoi siitä mihin illalla jäi – johtojen rankaisuun. Kaikki ohuet ja näppärästi pöytätasoilla olevat johdot, kuten kännykälaturipiuha tai herätysvalon radioantenni, ovat rääpäleen mielestä parasta purentamateriaalia. Luonnollisesti niitä pitää myös räpeltää mahdollisimman kovaäänisesti. Muun talouden ohessa Hyssein heräsi tohotusääniin ja tuli katsomaan. Pieni-mau yllätti vanhan herran puskemalla tätä onnellisesti jälleennäkemisen ilosta kylkeen, josta hellyyden kohde oli täysin häkeltynyt eikä tajunnut edes murista! Hetken päästä sitten kipaistiinkin melkoisella vauhdilla uudet hippaleikit ympäri kämppää, välillä toinen edellä ja sitten vaihto. Päivällä nukuttiin oikein pitkät unet.

Eli vahvasti näyttää ja tuntuu siltä että halutessaan henkilökunta pääsisi kotoa pois vapunviettoon tai ainakin iltapäiväksi vapputukan laittoon. Saas nyt nähdä raskiiko näitä heti hyljätä. Alapuolella vielä uuden tulokkaan poseerausnäyte eiliseltä.

Aika kamalan likaiset ikkunat täällä!

Maailman rohkein kissa

Jos yli kolme kertaa kokoisesi lihaksikas otus olisi sähissyt ja murissut sinulle koko päivän ja ei olisi antanut mitään merkkiä siitä, että suostuisi yhteistyöhön, menisitkö ihan pokkana sen lähelle, vaikka se varoittaisi sähisemällä ja murisemalla uudestaan?

Flippi menisi. Flippi on maailman rohkein kissa.

Kyllä ne kohta toisiinsa tottuvat.

Flippi on kotona!

Kävimme tänään hakemassa Flipin meille. Hysse on hieman ihmeissään, ja sähisee sekä murisee.

Flippi olisi varovaisen kiinnostunut, mutta Hysse on edelleen erittäin epäluuloinen. Hysse-parkaa jännitti niin paljon, että aikansa muristuaan meinasi tulla jännälaatoitus, mutta ei sitten lopulta tullut.

Nyt Flippi nukkuu tyytyväisenä Saijan jalkojen päällä ja on olosuhteisiin nähden aika rauhallinen. Samaan aikaan toisaalla Hysse ahtaa ruokaa naamariin. Kyllä tämä tästä tasoittuu.

Flippi ensimmäistä päivää kotona