Ennen kuin tuo Hysse-roikale tuli taloon, en oikeastaan tiennyt, millainen on tavallinen arkipäivä kissataloudessa. Paljastetaanpa tämä niille harvoille, jotka eivät ole hommanneet kissaa.
Aamulla kello soi ja ensin heräävä (useimmiten Saija) nousee ylös. Heti, kun Hysse huomaa, että joku lähtee sängystä, Hysse loikkaa kahdella isolla loikalla tornistaan sängynreunan kautta kirjastoon (=ahdas halli, jolla on hienompi nimi) keskelle lattiaa tai vessaan pesukoneen päälle tuijottamaan aamutoimien tekoa. Jokseenkin niillä sijoillaan Hysse on siihen asti, kun molemmat ovat lähteneet töihin.
Joskus aamutoimien yhteydessä saa juoda hanasta.
Kun palataan töistä, on vain kaksi vaihtoehtoa kissan sijainnille. Kissa on joko mönkinyt sänkyyn peiton alle, jossa nukkuu tyytyväisenä tai on innokkaana odottamassa kirjastossa, josta näkee etuovelle. Jos Hysse on kirjastossa, se tulee keskilattialle paksulle matolle, venyttelee, tassuttaa mattoa muutaman kerran ja kellahtaa selälleen odottamaan rapsutusta.
Tämän jälkeen alkaa normaali iltarutiini, joka koostuu pääasiassa tuijottamisesta. Jos toinen katsoo televisiota, TV:n katsojaa tuijotetaan lattialta tai olohuoneen tornista.
Jos ollaan tietokoneella, tuijotus on helpointa tehdä jommankumman monitorin takaa, koska monitorit hohkaavat lämmintä.
Jossain vaiheessa tuijotus alkaa käydä painostavaksi, ja on aika leikkiä. Jokseenkin aina leikkiminen tapahtuu viuhkalla, joka on Hyssen kestohitti. Vaikka viuhka olisi kuinka puhki pureskeltu, ja siitä olisi jäljellä vain keppi ja muutaman sentin töyhtö höyheniä, se on maailman kiinnostavin lelu.
Jos joku menee keittiöön, tuijotusta on tapana harrastaa kirjaston pehmeältä matolta, koska keskeltä kirjastoa näkee mahdollisimman moneen paikkaan.
Tuijottaminen aiheuttaa isäntäväessä spontaaneja naurunpuuskia, joita en ainakaan itse ymmärrä. Onneksi ei tarvitse ymmärtääkään, mikä minua siinä huvittaa niin paljon.
Iltakahdeksan maissa tuijotus ja leikkiminen käy niin raskaaksi, että on aika ottaa unet olohuoneen tornissa.
Joskus tuijottaminen ei huvita ja se korvataan mököttämisellä selin ja ikkunasta ulos tuijottamisella.
Unilta herätään parin tunnin päästä ja palataan normaaliin iltatuijotusrutiiniin.
Kun on nukkumaanmenoaika, Hysse menee joko kannettuna tai vapaaehtoisesti makuuhuoneen torniin, josta lähes joka kerta on aivan pakko lähteä karkuun vähän ajan päästä kahdella isolla loikalla. Kun isäntäväki on sammuttanut valot, on hyvä aika saada iltahepuli ja juosta ympäri kämppää päättömästi. Kello yhden aikaan yöllä kovaa ääntä pitävä muovinen pallohyrrälelu saa melkoista rankaisua.
Sitten noin kahdeksan tuntia unia ja kaksi isoa loikkaa ja päivä alkaa taas alusta uudestaan. Mainiota elämää.
Hysse ja Flippi 
Olisipa vähän luksusta jos olisi kissa joka kiltisti nukkuisi peiton alla tai odottelisi rauhassa kotiin palaavaa henkilökuntaan.Vaan ei, oven takana mau'utaan vaativasti jo kun avaimet osuvat lukkoon ja kun ovi raottuu sieltä pilkistää utelias pää… Sen jälkeen venytellään henkilökunnan jalkoja vasten ja kerrotaan päivän kuulumiset. Sen jälkeen nopea henkilökunnan vaatteiden vaihto ja siirtyminen mussuttelemaan sohvalle tai sängylle – päivittäinen hellyyshetki molemminpuolisen ikävöinnin jälkeen.
TykkääTykkää