Anun hieno käsityö löysi tiensä meille ja tutustutimme Hyssen siihen.
Sitä ei saa raapia.
Kissanpäiviä Helsingissä
Myös Roklinnusta tuttu Anu on taiteillut Hysse-nuken. Olimme täällä kaikki kolme ihan myytyjä.
Se on hieno!
Jos kaikki nämä kritiikittömät kissahehkutukset ja lukemattomat kissakuvat/-videot ovat herättäneet himon hankkia venäjänsininen, nyt olisi paikka. Hyssen sisko on viimeisillään.
Tulen töistä ja astun ovesta sisään. Hysse on kuullut avaimien rapinan, joten se on hallissa jo odottamassa.
Hysse tuijottaa kun tulen eteisestä halliin. Tämän jälkeen seuraa vakiorutiini: päivän unet venytellään pois jäsenistä, kuopsutetaan hieman hallin mattoa ja heittäydytään selälleen odottamaan rapsutusta.
Rapsutusta tulee ja kehräystä kuuluu.
Hyssellä on loistava rutiini.
Jos kissa haluaa herkkuja, kierrekorkki ei ole este, kuten näkyy:
http://cms.springboard.gorillanation.com/flash/skins/dv001.swf
Aloin kuulla viime yönä keskellä yötä ihmeellistä rapsutusta ja vinkunaa. Ihan kuin reilu viisikiloinen kissa olisi ollut sängyn vieressä olevan vaatenaulakon päällä taiteilemassa. En kuitenkaan sen kummemmin keskellä yötä tutkinut asiaa.
Hieman myöhemmin päähäni tippui vaatenaulakon päältä puoli metriä halkaisijaltaan oleva jumppapallo. Ihan kuin joku katinroikale olisi tuupannut sen tahallaan sieltä.
Hysse on onneksi hieman eloisampi kuin tämä katti: